Tuuliajolla?

En tiedä onko tämä hulluutta mutta minusta alkaa todella tuntua, että syksy alkaa olla tervetullut. Nyt kun on kynttilöiden polttelu aloitettu, pari kertaa hanskoja käytetty ja treeneissäkin alkoi tuntumaan siltä, että futis shortsien alla voisi olla pitkät housut. Täytyy koittaa nauttia ihanista neuleista ja mukavasta syyspukeutumisesta.

Tällä viikolla katsottiin Millan kanssa taas Gossip Girlia maratonina ja yksi ihanista joukkuekavereistakin vietti läksiäisiä suuntana ison meren toinen puoli. Välillä tuntuu, että sitä itse junnaa paikallaan. Pidän elämästäni tälläisenä, mutta iskeekö nyt se kuuluisa katumus. Jätin yliopistopaikkani ottamatta tänä syksynä. Olin vuoden verran jo lykännyt opiskelua ja mietin haluanko aloittaa Jyväskylän yliopistossa lukemaan varhaiskasvatusta, jonne paikan sain toissa haussa. Kesäkuussa olin vielä sitä mieltä, että aloitan opiskelut (olen vaihtanut mielipidettä opintojen suhteen varmaan sata kertaa), mutta heinäkuu sai miettimään haluanko jättää ihanat työkaverit ja mukavan työn. Päätin jatkaa työssäni ja aloitin toiminimellä elokuun alusta, opiskelut saavat odottaa vielä hetken. Tiedän kuitenkin, että varhaiskasvatus ei ole minua varten, joten nautin täysin rinnoin elämästäni nyt ilman kouluhommia ja päätän tämän vuoden aikana mitä haluan elämältäni. Vai tarvitseeko minun vielä tietääkään? Ehkä teen niinkuin hyvältä tuntuu ja olen jonkun mielestä tuuliajolla. Kerranhan sitä vain eletään! Minulla on kuitenkin työpaikka ja sellainen vielä mistä pidän, sekään ei taida nykyään olla itsestään selvää.

Ihanaa ihanaa vihdoin voi kaivaa neuleita kaapista! (ja ehkä myös kaupasta)

Paita H&M, shortsit kirpparilta (itse revityt), kengät bianco

Tänään on tiedossa kauan lykättyä pankkiasiointia ja futista. Keli näyttää mukavan syksyiseltä. Kahvia naamaan ja päivä käyntiin!

-Marika