TOSCANAN SYKSY

Luulen näiden kuvien raottavan hieman syytä miksi nautin pyöräilystä täällä Toscanassa. Onhan nämä maisemat vain aivan käsittämättömän upeita. Musiikki korville ja satulaan, silloin maailman minun.

Tällä hetkellä Hurtsin uusi albumi on parasta mitä korviini olen saanut hetkeen. Toimii myös näissä maisemissa oikein hyvin.

-Marika

MITÄ IKÄVÖIN?

liikkuminen on minulle yksi tärkeimmistä asioista tällä hetkellä. Täällä Italiassa ollessani olen todella tajunnut sen kuinka paljon kaipaan takaisin Jyväskylään, tuttuun crossfitympäristöön. Tottakai täällä ollessa on ikävä perhettä ja ystäviä ja he myös tietävät sen. Nyt kuitenkin oman pääkopan kannalta kaikkein kovimmille ottaa yksin treenaaminen.

Minulla on mahdollisuus treenata määrällisesti yhtä paljon kuin Suomessakin, mutta luonteen lujuutta vaatii tehdä kovat treenit yksin ( myös luovuutta kysytään sillä välineet treenaamiseen ovat rajalliset ). Voimatreenit ( jotka ovat täällä suppeampia kuin Suomessa sillä käytössäni on ns. kotisali. Olen tästä työpaikkani kotisalista niin kiitollinen sillä ilman sitä en pärjäisi. ) on huomattavasti helpompi toteuttaa ilman seuraakin.  Pitkät metconit taas yksin hikoiltuna vaativat sitä luonteenlujuutta kun kukaan ei ole kannustamassa ja kirittämässä. Treenin jälkeen ei ole ketään kenelle puhua kuinka hyvä tai kuinka kamala treeni oli kyseessä. Treenikavereiden merkitys on auennut minulle täällä aivan uudenlaisella tavalla.

Pelkään täällä ollessani kadottavani tatsin kaikkeen oppimaani crossfitissa. No joo ehkä on liioittelua sanoa että kaikkeen oppimaani. Tarkoitan oikeastaan niitä asioita mitä en pysty täällä ollessani työstämään, kuten esimerkiksi kippaamista. Leukatankoa on siis ikävä. On minulla täällä voimistelurenkaat itselläni käytössä mutta silti ikävöin leukatankoa. Kaipaan myös soutulaitetta enkä olisi eläissäni uskonut sanovani ääneen että ikävöin jopa airdynea! Olen nähnyt tuttujen instagram feediltä kuvia kamalista ilmeistä airdyne tabatan jäljiltä ja olen luvannut itselleni, että jahka saan airdynen alleni niin teen tämän tabatan vaikka yksin! Toivon tietenkin saavani tähän tabataan ja muihinkin treeneihin taas seuraa kunhan pääsen lomalle Suomeen Jouluksi!

Uskon todella arvostavani jopa niitä viheliäitä wallballeja kunhan pääsen Jyväskylään! Kaikki ne välineet, jotka olen halunnut unohtaa salin pimeimpään nurkkaan Suomessa, olette niin tervetulleita!

Kuva: Riikka

Kuva: Mikko Palosaari

Vaikka ikävöinkin tutulle crossfitsalille takaisin niin olen silti iloinen siitä, että olen hurahtanut pyöräilyyn ja olen saanut yksityisopetusta uintiin. Luulen kylmän ja pimeän talven aikana keskittyväni uintiin enemmän kuin pyöräilyyn, sillä sää kannustaa minua enemmän uimahallille kuin pyöräilymaastoon.  Löysin kymmenen minuutin matkan päästä uimahallin ja tämä on aivan loistojuttu! Täällä maaseudulla kun ei näitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ole liikaa, olen siis aivan innoissani tästä! Kävin myös kokeilemassa uimahallia Firenzessä, mutta uimahallin hintataso oli 500 euroa per 20 uintikertaa. Ei aivan minun lompakolleni sopivat hinnat! Tässä lähellä oleva Greven uimahalli kun maksaa sen kuusi euroa kerta.

-Marika

ALPINA DOLOMITES

Haikeana muistelen hotelliamme Alppien reissulta. Samaan aikaan saan kylmiä väreitä kaikesta siitä upeudesta ja luksuksesta, jota hotelli meille tarjosi, mutta toisaalta tunsin olevani väärässä paikassa. Palvelu, jota sain henkilökunnalta oli hurjaa ( siis positiivisella tavalla ), mutta tuntui välillä niin väärältä koska en eroa heistä millään tavalla, samalla pallolla täällä meistä jokainen kuitenkin tallaa. Tästä voitte siis päätellä, että en ole tottunut tälläisiin luksushotelleihin, mutta nautin kyllä tästä kokemuksesta täysin.

Alpina Dolomites on super moderni hotelli, upealla paikalla, aivan käsittämättömien maisemien ympäröimänä. Oli hullua olla näin modernissa hotellissa, mutta kuitenkin olin täysin keskellä luontoa. Aamulla kun avasin huoneen verhot Alpit aukesivat silmien edessä. Parvekkeelle ( jonka koko oli ehkäpä noin puolet vanhasta asunnostani Suomessa ) astuessa unohdin kokonaan olevani hotellissa raikkaan ilman ja maisemien tuntuessa niin hyvältä. Hotelli sijaitsee niin korkealla Alpeilla, että autolla sinne ei saa ajaa kuin hotellin asiakkaat, koska hotellia ympäröi luonnonsuojelualue.

Alueelle ominaista ovat omenat. Tämä näkyi joka puolella hotellia olevista omenakoreista. Ei haitannut lainkaan napata omenaa matkaan aamusalille tai uinnille mennessä. Teekuppi altaalle kera omenan, niin johan jaksoi uida ja odottaa vesikielellä hotellin aamiaista ( joka muuten oli kuin suoraan taivaasta ).

Hotellin uima-allas on riittävän iso, jotta siinä pystyy uimaan matkaa. Maisemat aukeavat uima-altaalta suoraan Alpeille, joten kuvissa näkyvät aurinkotuolit sisätiloissa eivät olleet lainkaan turha asia, niistä katselee mielellään maisemia. Toisaalta lämmitetty ulkouima-allas toimii maisemien katseluun vielä paremmin.

Hyvät urheilupuitteet sekä sisällä, että ulkona ovat huiput, mutta täytyy kyllä sanoa että suosikkijuttujani itse hotellissa oli huoneemme kylpyhuone. Lasiseinät, katosta tuleva kevyt sademainen suihku, iso kylpyamme sekä useita musiikkivaihtoehtoja, mitä muuta sitä enää rentoutumiseen tarvitsee? Mainitaan nyt vielä kuitenkin wc, joka oli jokaista seinää myöten peiliä. Melko prameaa ja toisaalta äärimmäisen pelottavaa!

Yleisistä tiloista en kehdannut liiemmin räpsiä kuvia, mutta upeat aidot tulet takoissa olivat melkoisen vaikuttavat ja viihtyisät. Ravintolassa en varmaan koskaan tule tottumaan siihen kun joku työntää tuolin peppuni alle, mutta kyllähän se taitaa viiden tähden hotelleihin kuulua. Kaikkina aamuina hämmennyin myös käsittämättömän laajasta aamupalatarjonnasta (muun muassa hunajaa löytyi 9 erilaista! ). Oli myös varmaan tarjoilijoilla naurussa pitelemistä kun yritin vastata heille itsestään selviin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka lämmintä maitoa haluan kahviini tai mitä haluan munakkaaseeni. Kysyin mitä heillä on vaihtoehtoja, enkä muistanut puoliakaan kun olin kuullut vastauksen loppuun asti. Kyllä minulla meni pitkä tovi saada vastaukseni aina kasaan, koska olin niin hämmentynyt.

Ihana hotelli ja nautin kyllä todella paljon reissusta. Pyöräily kun on vienyt Italiassa sydämeni, oli mahtavaa päästä hotellilta niin vaivattomasti fillaroimaan!

Töissähän minä tällä reissulla olin, joten on aiheellista mainita vielä ihana leikkipaikka lapsille! Ei tämä leikkipaikka aivan Hop Lop ollut, mutta ei kyllä jäänyt kauaksi siitä. Leikkipaikassa sai lasten kanssa helposti useamman tovin kulumaan.

Suosittelen kyllä lämpimästi!

-Marika

MOUNTAIN BIKING

Olimme muutaman päivän reissulla Alpeilla Pohjois-Italiassa ja pääsimme kolmena päivänä kokeilemaan mountain bikingia hyvin jylhissä maisemissa. Hotelliimme sisältyi näiden pyörien käyttö ilman lisäkustannuksia ( moottoroidut pyörät olisivat maksaneet enemmän, mutta sellaiset vempeleet ovat tarkoitettu jollekulle toiselle kuin meikäläiselle! ). Pyörät olivat uuden karheat ja hyvin huolletut. Renkaiden paksuus näytti omaan silmääni todella hurjalta ja ohjaustanko oli paljon leveämpi kuin mihin olen pyöräillessä normaalisti tottunut. Fillaria tutkaillessani pohdin jaksanko tuollaisella järeällä pyörällä polkea lainkaan.

Ensimmäistä kertaa tälläisen fillarin selkään hypätessäni totuin tangon leveyteen yllättävän nopeasti ja renkaat rullasivat hyvin, vaikka leveyttä niillä olikin paljon! Maastoon päästessäni totesin leveästä ohjaustangosta olevan todella hyötyä, ei olisi meikäläisen omalla pyörällä nimittäin tuollaisessa maastossa tultu alamäkiä alas kovalla vauhdilla ( tai jos olisi niin suu täynnä mutaa ja naama ruvella ). Leveä tanko helpotti haastavassa maastossa ajamista todella paljon. Pyörissä oli myös uskomattoman hyvät jouset, joille naureskelin ensimmäistä kertaa pyörän selkääni hypätessä. Mietin tarvitseeko polkupyörässä oikeasti olla näin huikeat jouset! Pakko on kuitenkin myöntää, että kaikki nämä erikoisuudet tässä pyörässä tekivät ajamisesta oikean nautinnon ja kun lisätään kirsikkana kakun päälle vielä maisemat niin kyllä kelpasi. Näillä fillareilla olisi päässyt vaikka puuhun jos siltä olisi tuntunut! Hieno ajokokemus!

Erialaisia reittejä täältä Alpe Di Siusista löytyy paljon. On haastavuudeltaan hyvinkin vaikeita reittejä, mutta myös paljon vaihtoehtoja aloittelijalle ( tai ainahan voi myös vuokrata sen moottoroidun fillarin ). Reitit ovat monesti vaellusreittejä, joten omaa fillarireitin mittaa ja haastavuutta voi säädellä hyvin kun vilkaisee hieman kartasta kuinka mäkiselle reitille on lähdössä ja voiko reittiä lyhentää tai pidentää tarvittaessa valitsemalla jossakin vaiheessa eri risteyksen kuin oli alunperin ajatellut. Vaellusreittien varrelta löytyy pieniä ihania mökkejä joihin voi pysähtyä vaikkapa syömään tai lasilliselle pidemmällä reitillä.

Yhdellä kolmesta mountain biking kerrastamme jouduin ottamaan pienen lepohetken kun hengittäminen kävi liian työlääksi. Luulin saaneeni jonkin allergisen reaktion kun henki ei kulkenut ison ylämäen jälkeen. En kuitenkaan ole allerginen millekkään ja tiedän kyllä miltä normaali hengästyminen tuntuu ja tämä ei ollut sitä. Taisi käydä niin että alppi-ilma teki tälle neidille tepposet ja pisti hengittämisen hieman hankalaksi. Kevyellä pötkötystauolla asia oli kuitenkin hoidettu.

Tällä hetkellä on huippua kun reissuseurana on tyyppi, joka jaksaa innostua urheilusta aina vain. En voi kun nostaa hattua. Koko tästä elokuussa alkaneesta Italian reissustani on tullut kyllä yksi aktiiviloma. Töitähän täällä koko ajan tehdään, mutta kyllä vapaa-aika menee pääasiassa liikkumiseen ja se on huippua!

-Marika

SEISER ALM - ALPE DI SIUSI

Olin työni puolesta neljän päivän reissulla Pohjois-Italiassa, lähellä Itävallan rajaa. Työltä tämä reissu ei suinkaan tuntunut ( eipä työni täällä Italiassa lasten parissa muutenkaan tunnu samalla tavalla työltä kuin Suomessa ). Reissu Seiser Almiin oli itsellekin kuin aktiiviloma hyvässä seurassa, huikeissa maisemissa ja hyvällä ruualla höystettynä.

Hullua, että näin yhden vuoden sisään minulle tuli kaksi reissua Alpeille, toinen Sveitsiin ja toinen Italiaan. En aiemmin edes haaveillut Alppien näkemisestä, mutta nyt vuoden sisään kaksi reissua tehneenäni voin sanoa Alppien olevan ehdoton lemppari aktiivilomissani! Maisemat pistivät minut haukkomaan henkeä tälläkin kertaa. Alppeja ihastellessa ei voi kuin hiljentyä ja haukkoa henkeä miettiessä luonnon huikeutta ja sitä kuinka pieni sitä itse on. Todella kaunista ja vaikuttavaa. Välillä kylmät väreet saivat aikaan jopa pelon tunteen, maisemat ja raikas alppi-ilma ovat jotain todella ainutlaatuista. Näissä maisemissa tajuaa luonnon voiman.

Tässä ensimmäisessä postauksessa reissultamme jaan kuvia huikeista maisemista. Tulossa on vielä ainakin mountain biking-postaus, sekä pieni katsaus hotelliimme.

Huomasitteko, että kuvissa on kolme kuvaa, jotka ovat otettu lähes samasta kohdasta mutta eri päivinä? Hullua kuinka paljon sää ja kellonaika muuttavat maisemaa!

-Marika

NAUTITAAN KUN VOIDAAN

Mainitsin täällä blogissa hurahtaneeni pyöräilyyn. Suomessa olen aina taittanut välimatkat pyörällä, mutta en koskaan ole pyöräillyt pidempiä matkoja treenimielessä. Täällä Toscanassa olen huomannut nauttivani pyöräilystä jopa niinkin paljon, että lähes kaikki aerobinen liikunta tällä hetkellä tulee hoidettua pyörällä. Mitäpä sitä itseään jarruttelemaan, kerta pyörä rullaa mukavasti ja fiilikset ovat huipussaan niin annetaan palaa.  Isot ja jyrkät ylämäet saavat sykkeet nousemaan ja jalat hapoille ja nautinto mäen päälle päästessä on aina yhtä suuri. Vastapainona alamäet saa painaa tukka putkella hurjaa vauhtia. Vauhti on niin hurjaa alamäissä, että jopa autot ovat ohitettavissa ( okei kuskina saattaa olla pitkän sunnuntailounaan läpikäyneet mummot ja papat, jotka köröttelevät 40 kilometrin tuntivauhtia ). Syynä tähän vauhdin hurmaan on varmastikin kypärä, jonka olen saanut jokunen aika sitten hankittua. Olo on paljon luottavaisempi kun on tämä kapistus päässä.

Toissapäivänä kotiuduimme huippu reissulta Alpeilta! Reissulla pääsin tutustumaan useaan otteeseen mountain bikingiin. Aiheesta lisää blogissa tällä viikolla!

Nautin nyt täysillä koska se on mahdollista!

-Marika