VUORET SAAVAT AINA HILJAISEKSI

Yritän käyttää vapaapäiväni täällä Italiassa hyvin hyödyksi ja pyrin liikkumaan paljon ( kyllä, myöskin treenaaminen kuuluu vapaapäiviini, mutta tarkoitan liikkumisella myös uusien paikkojen tutkimista. ). Viimeisin valloitukseni oli lyhyt vaellusretki, lähelle Abetonea. Tällä kertaa kohteena oli Lago Scaffaiolo, kaunis pieni järvi ( tai oikeastaan lampi ) kukkuloiden välissä.

Vaelluksemme oli vain kahden päivän mittainen, mutta sitäkin intensiivisempi. Pienten alkumutkien ( kuten teltan hankkimisen ja pommiin nukkumisen jälkeen ) Pääsimme kuitenkin huristelemaan pienellä Fiatilla kahden tunnin matkan vuorille. Reput selkään ja matkaan. Luotin Italialaiseen ystävääni kuin kallioon, kun minulle kerrottiin, että teltan voi pystyttää minne vain jos sen tekee auringonlaskunaikaan ja ottaa pois auringon noustessa! No en tiedä oliko meidän telttailupaikka oikea vai ei mutta hauskaa oli.  Jos pulmia olisi tullut olisin vaan pyöritellyt sinisiä silmiäni ja sanonut " en puhu italiaa "! Tämä lause olisi varmaan mennyt ihan täydestä. Lähellä yöpymispaikkaamme oli pieni "lounaspaikka", jossa sattui olemaan illalla jonkin sortin juhlat. Musiikki kantautui auringonlaskussa meidänkin leiriimme asti ja sai hymyn huulilleni useaan otteeseen. Aivan upea kokemus auringolasku, hyvän musiikin soidessa, näissä maisemissa. HUH HUH! Toki A ja O on myös hyvä seura, joudun myöntämään, että tämän kerran seura sai minut nauramaan monet kerrat!

Olen vaeltanut täällä suunnalla Italiassa ennenkin ja voin kyllä lämpimästi suositella Abetonen lähiseutua kaikenlaisille vaeltajille. Täältä löytyy sekä helppoja, että hankalampia reittejä.

Minusta tuntuu, että kuvat kertovat enemmän kuin minun sanani, joten nauttikaa näistä kuvien maisemista! Jos ja kun vielä päädyn vaeltamaan täällä Italiassa, aion kyllä tarkistaa mitenkä nämä telttailu- ja leirintähommat oikeasti menevät ;)

-Marika