sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

NE ITKEVÄT

Olin kuullut sanottavan, että viiniköynnös itkee. En tiennyt mitä tämä tarkoittaa. Nyt tiedän. Pomoni näytti minulle yksi ilta kuinka viiniköynnöstä leikataan ja selitti samalla kasvin aloittavan pian itkemisen.  Tuijottelin kasvia hetken ja pian alkoivat kyyneleet vierimään leikatusta oksan kohdasta. Tätä jatkui useamman päivän. Niin kuivalta kuin tuo viiniköynnös näyttääkin ilman lehtiä ja silti se pystyy tuollaiseen. Tiedän, kuulostaa hullulta ja kuvat eivät kerro tästä tilanteesta mitään. Olin kuitenkin hyvin vaikuttunut ja hiippailin useana iltana katselemaan näitä itkeviä köynnöksen tynkiä. Nyt muutaman viikon jälkeen luonnon voimat näyttävät mihin pystyvät ja noille hetki sitten itkeville köynnöksen tyngille alkaa kasvamaan uusi vihreä elämä.

Nyt on pakko sanoa, että olen onnellinen siitä että näin tämänkin vaiheen täällä viinitilalla. Tuntuu, että sadonkorjuusta on vain hetki aikaa vaikka talvi on jo vietetty ja kohta nuo viiniköynnökset notkuvat taas rypäleiden painosta. Aika rientää ja kohta olen nähnyt vuoden kulun täällä.






Kaksi viikkoa takaperin luonto täällä oli vielä paikka paikoin hyvinkin karua. Nyt  loputkin hedelmäpuut kukkivat, viiniköynnökset kasvavat ja ulko-oven avatessani pystyn haistamaan kaikki nuo ihanat kevään tuoksut. Taloni räystäiden alla asustaa muuten useampi pääskysperhe! Rakastan sitä melua, jonka ne saavat aikaan. Hmm, kesä, kesä, tule jo!

-Marika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

<3