Kuinka tärkeää onkaan läheisten ihmisten seura. Sain huomata toisen ihmisen tärkeyden tänä keväänä kun jouduin viettämään sen vähän vapaa-aikani yksin kotosalla kun Joona reissasi sateisessa Pohjois-Irlannissa. Täytyykö aina jokin asia "menettää" ennen kuin huomaa toisen tärkeyden täysin? Ehkäpä. On rankkaa kun toinen ei olekaan kotona antamassa henkistä tukea tai lohdutusta kun hermot ovat riekaleina millon minkäkin asian takia, tai ihan vain kun kaipaisi seuraa arjen pienten ilojen jakamiseen. Kaverit ovat loistava tuki, mutta kyllä perhe on asia erikseen. On siis ihanaa kun olen saanut reissaajani takaisin kotiin ja voidaan viettää aikaa taas yhdessä.
Nyt viikon luksus hetkeen. Sunnuntai hömppää televisiosta, lämmin sauna, hyvä ruoka ja laatu-aikaa Herra Belfastin kanssa. Voiko sitä enempää toivoa. Ihanaa Joona kun olet taas kotona <3
-Marika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
<3